Laukut pakattuna, ikkunat avattuna, mitä ikin tapahtukaa ni tuli tavattua

NP. The National - England

(ylläripylläri!)

Huhuhuhee. Kello on neljä yöllä. Matkaanlähtö seitsemän tunnin kuluttua. Asiat kirjaimellisesti levällään kuin valtamerialuksen kokoinen matkalaukkuni. Sen siitä sai kun rentoili pikku hetkosen omenahyveen ja St. Trinian's tvån parissa. Hip, vielä pitäisi katsoa eräs defining jakso ettei vaikuta täystoopelta. Dumdidam. Ei tässä kuulkaa kummajaisein mitään konkreettista irtoa.

Ensin se painoi 14kg, sitten maagisesti 10kg. I wonder.

Olis voinut olla mini..

.. mutta kun venähti!

Hih.

Lontoo.

Ne ihanat brittimiehet, joiden kimurantti komeus salpaa hengen, nenineen päivineen.

Musiikki.

Briteistä puhuessa ei sovi unohtaa sitä.

Muse.

Siinä yhdistyy kummatkin edellämainitut.

Plus heitetään mukaan vielä aksentti.

Aksentit, monikko.

Ja brittihuumori.

Heh.

Top Gear rulez!

Ajatuszumbaa! No jösses, ens' viikollahan se sitten nähdään!

Hip rakkaani, toivomuksien mukaan mahdutan tuliaislaukkuuni tubekarttoja, identiteettejä ja miehiä, life-sized cardboardeja tai real thingejä, miten nyt sattuu onnistamaan.

Niin statikeissa ettei enää edes tajua olevansa statikeissa,

-H

ps. no kattokaa nyt tota ja väittäkää ettei happi muka pakene keuhkoista <3