Seuraavaa eivät epäautonomistajat ymmärrä. Olen luupannut repeatilla Mewin 156:sta tässä pari tuntia ja hieman nyyhkinyt satunnaisesti. Miksi? Siksi että sydäntäni särkee. No miksi? Siksi että rakas Volswagen Golf -merkkinen henkilöautoni, ystävien kesken Tofu, korisee vanhempieni autotallissa kuolintuskissaan. Itsenikin löi ällikältä kuinka vahvasti olen kiintynyt siniseen roppiseeni, vaikka jo lapsuudessani oli tapanani porata kunnon vesipuistollinen aina kun isä vaihtoi mitsumme uudempaan. Tofu ei ole pelkkä metallirähjä, vaan uskollinen luottotoveri, joka mukisematta on säällä kuin säällä kuskannut kymmenpäisiä komppanioita kotiin aamukunnilla, puksuttanut intopiukkoja matkalaisia festareille aikatauluista tinkimättä ja kyydinnyt allekirjoittanutta niin kesäiset resistancereissut kalloon kuin joka pirun päivä töihin ja kouluun. Jopa nukuin kauniin kesäisen yön anniksen pihassa sen etupenkillä, kunnes Irma riemuisasti minut töihin herätti.
Snif.
Toivon todella että isäni mekaanikon magia toimii vielä tämän kerran. ja seuraavan. Ja sitä seuraavankin.
Huh helteisellä provinssireissulla
Masennus on nyt kuitenkin pyyhittävä mitä kovakouraisimmin kuuseen, sillä huomenna pitäisi jaksaa hippaloida vuosi 2011 terevetulleeksi Asamasan ja Uuden Fantasian tahtiin. Uutuuttaan hohtavan Criminal Minds -boksin ääreen käys siis tieni. Reid on mitä parhainta masennuslääkettä <3
Nähdään ensi vuonna nuuskamuikkusein,
-H
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti